Menestystä ja onnistumisen hetkiä alkavalle vuodelle 2014!

Lämmin kiitos asiakkailleni työntäyteisestä vuodesta! On ollut mukava tutustua pihoihinne sekä olla apuna ratkomassa haasteita ja selättämässä ongelmia. Pihat ovat kaikki erilaisia lähtökohdiltaan, samoin pihojen käyttötarpeet. Piharatkaisut ovatkin aina yksilöllisiä ja omistajansa näköisiä. On siis hyvin tärkeää paitsi kartoittaa itse pihapiirin lähtötilanne, niin myös kuunnella pihan käyttäjiä tarkalla korvalla. Koenkin kohtaamiset pihoilla ja puutarhoissa todella antoisiksi hetkiksi. Toivotaan näitä kohtaamisia runsaasti myös tulevalle vuodelle!

Alkava vuosi tuo muutoksia yritykseni toimintaan. Näkyvin muutos on se, että Hannen Pihasuunnittelu ja -Neuvonta siirtyy nimenä historian lehdille. 1.1.2014 alkaen yritykseni nimi on Pihasuunnittelu PuutarHanne, tuttavallisemmin pelkkä PuutarHanne. Se lienee helpommin "pureskeltava" kuin edeltäjänsä. Myös palveluihin tulee hieman muutoksia. Edelleenkin lähtökohtana on asiakkaan toiveiden ja tarpeiden mukainen piha ja tavoitteena tyytyväinen asiakas.

Uudet kotisivut ovat työn alla ja ne valmistuvat lähiaikoina. Myös yhteystietoihin tulee muutoksia, mutta nykyisetkin toimivat toistaiseksi. Uudet tiedot julkaisen myös lähiaikoina.

Uuteen vuoteen lähdetään siis uusin eväin ja reppu työintoa pullollaan. Toivon Sinulle onnea tulevalle vuodelle ja "kahmalokaupalla" puutarhailoa jokaiseen vuodenaikaan!

Valmistaudu talveen

Ensi lumet ovat tulleet ja menneet. Samoin syksyn ensimmäiset pakkaspäivät. Moni ehtikin jo hätääntyä lumivaipan alle jääneitä haravoimattomia lehtiä ja siistimättömiä perennapenkkejä. Mutta niin vain luonto antoi meille peliaikaa hoidella pihan syystyöt kuntoon ennen "sen oikean" talven saapumista. Kerää haravointijätteet joko kompostiin muhimaan mullaksi tai vaikkapa kasvimaan peitoksi, jolloin maa pysyy kuohkeana lierojen ja muiden pikkuystävien viihtyessä katteen suojissa. Huono ei ole sekään tapa, että puiden ja pensaiden lehdet haravoidaan pensaiden alustalle maatumaan. Siellä ne muuntuvat kasvuvoimaksi ensi kesän vihreydelle. Muista kuitenkin, että marja- ja hedelmäkasvien lehdet on hyvä kompostoida huolellisesti tai hävittää muulla tavoin taudinaihettajien leviämisen ehkäisemiseksi.

Moni on kysellyt, mikä olisi oikea tapa perennapenkkien siistimiseen; leikata kasvustot alas jo syksyllä vaiko siistiä istutukset vasta keväällä. Perennoille suositellaan kasvustojen siistimistä keväällä, jolloin kasvien versot suojaavat maanalaisia kasvinosia keräten lunta niiden päälle. Ei ole kuitenkaan pahasta leikata perennoja alas jo syksyllä, ja itse suosittelenkin sitä tapaa jokaiselle, joka kärsii keväisin kasvustojen homepölystä. Itse olen käyttänyt syysleikkauksia pitkään ja perennat ovat sen kestäneet ongelmitta. Toki joitakin kasveja on mukava jättää talven törröttäjäksi, ja jos niissä suinkin on siemeniä tarjolla, vierailevat pikkulinnut siemenkodilla aterioimassa ahkeraan.

Laitetaanpa pihat siisteinä talvilevolle, silloin kotitarhurin talviuni maistuu makeammalle ja kevään tullen on mielekkäämpää herätä jatkamaan siitä, mihin syksyllä jäätiin.

Komeamaksaruoho kukkii yhä. Sitä eivät ensilumi ja pakkaset lannistaneet. Upea syksyn kukkija aurinkoisille kasvupaikoille.

Kukkaloistoa pakkasiin asti

Syksy on saapunut todella pitkän kesän päätteksi. Pihat ja puutarhat ovat saaneet kylpeä kukkaloistossaan varhaisesta keväästä aina näihin päiviin asti. Viime yön pakkanen puraisi pahasti pihojen kasvillisuuteen, mikä lopulta toi kesän päätökseen. Toki tässäkin asiassa on alueellisia vaihteluita.

Valitsemalla pihaan pitkään ja peräjälkeen kukkivia perennoja ja koristepensaita, saa kukkaloiston jatkumaan tauotta lumien sulamisesta parhaimmassa tapauksessa seuraavien lumien tuloon asti. Värien runsautta voi lisätä valitsemalla kasveja, jotka saavat kauniin syysvärin.

Perennoista kukassa ovat yhä esim. päivänhatut, päivänsilmät, piiskut, asterit, leimut, maksaruohot, päivänkakkarat, syyshohdekukat, sarviorvokit, hanhikit, salkoruusut, kaunokaiset ja monet muut. Varmoja ja helppohoitoisia koko kesän kukkivia perennoja ovat mm. kesäpikkusydän, mirrinminttu ja eräät kurjenpolvet. Koristepensaista etenkin pensashanhikit ja jatkuvakukintaiset ruusut jaksavat hehkua väreissään läpi kesän pakkasiin asti. Unohtaa ei sovi myöskään syys- ja pallohortensioiden uhkeita kukintoja, jotka puhkeavat heinä-elokuun vaihteessa ja komeilevat usein vielä ensilumen peiton alla.

Pitkään jatkunut kesä saa myös monet alkukesän kukkijat kukkimaan uudelleen. Näin voi käydä mm. monien kivikkokasvien kohdalla. Myös esim. unikot, tyräkit ja keltapäivänlilja jaksavat toisinaan kukkia uudelleen hyvinkin voimakkaasti. Toisaalta jotkin vahvasti kevään ja alkukesän kukkijoiksi mielletyt perennat kukkivat sopivissa olosuhteissa koko kesän. Näin voivat tehdä mm. esikot ja illakot. Omat esikkoni eivät tunnu pitävän taukoa kukinnassa ollenkaan, ne pilkistävät keväällä lumen alta kukkivina ja katoavat syksyllä lumipeiton suojiin samassa kukkaloistossaan. Mielenkiintoista ja todella viehättävää!

Jos haluat pihastasi koko kesän kukkivan keitaan, vaatii se paneutumista asiaan. Tulevan kesän istutusten suunnittelu kannattaa aloittaa nyt, kun vielä näet ja muistat istutustesi nykytilanteen. Kirjaa kasvit ja niiden sijainnit ylös. Talvipakkasilla sinulla on sitten aikaa miettiä, mitä uutta pihasi tarvitsee kukkaloiston täydennykseksi. Suunnitelmat on hyvä olla valmiina ennen kevättä, jolloin sormet taas syyhyävät itse tekemiseen niin, että ajatustyö jää helposti taka-alalle.

Elokuunasteri.

Neilikkaruusu, sarviorvokki ja kaukasianmaksaruoho.

Sädepäivänhattu.

Päivänsilmä ja säleikkövilliviini.

Komeamaksaruoho.

Kesäpikkusydän.

Salkoruusu.

Pensashanhikki.

Syyshortensia.

Ryhmäruusu.

Vanha maatiaisleimu.

Syksy on mainiota aikaa pihan rakentamiseen

Syyskesä ja alkusyksy ovat mitä mainiointa aikaa pihanrakennus- ja puutarhatöihin. Kosteusolot ovat kasvien kasvuunlähdölle suotuisampia kuin keväisin tai alkukesästä, jolloin monasti vitsauksena on voimakas kuivuus. Kastelun tarve syysistutuksissa onkin vähäisempi kuin keväällä. Keskivertosyksynä istutuksen yhteydessä annetun runsaan kastelun jälkeen kasvit pärjäävät monasti ilman erillistä kastelua. Luonto hoitaa asian. Tänä vuonna kuivuus kuitenkin on paikoin vaivannut pahasti keväästä lähtien. Kastelusta on tällöin syytä huolehtia myös syysistutusten kohdalla.

Myös nurmikon teolle syyskesä on suotuisaa aikaa. Jos vielä suunnittelet nurmikon tekoa tälle syksylle, kannattaa panna töpinäksi. Eteläisessä Suomessa nurmikko tulisi kylvää syyskuun puoliväliin mennessä, jotta itänyt nurmi olisi riittävän vahva talvehtimaan. Pohjoisen Suomen nurmikot tulisi kylvää elokuun loppuun mennessä. Nurmikon teossa ei kuitenkaan kannata hätäillä liikoja. Hyväkuntoien, kestävä ja helppohoitoinen nurmi ei synny hetkessä ja se myös vaatii  ennakkoon paneutumista eri työvaiheisiin. Huolella rakennettu nurmialue palkitsee hoitajansa moninkertaisesti työmäärässä!

Nurmialueen keskelle jäävät puut on syytä huomioida nurmea rajatessa.

Nurmialue rajataan ympäröivistä rakenteista. Rajaukseen on olemassa useita eri vaihtoehtoja sekä materiaaliltaan että hintaluokaltaan.

Siemen sekoitetaan kevyesti kasvualustan pintaan rautaharavalla.

Miksi pihasuunnitelma?

Pihasuunnitelma - tarvitsenko sitä vai pärjäänkö ilman? Sitä moni rakentaja puntaroi. Aika usein päädytään pärjäämään omineen. Mikä on syy tämän päätöksen taustalla? Suunnitelman hinta? Pelko siitä, ettei pihasta tule mieleinen? Tietämättömyys  suunnitelman sisällöstä? Vai jokin muu?

Oma suunnittelu näyttää usein tarkoittavan sitä, että talon valmistuttua kylvetään äkkiä nurmikko, istutetaan pari omenapuuta, muutama koristepensas ja ehkä vähän pensasaitaakin pihaa rajaamaan. Rakennetaan kiveys rapun eteen ja kulkuväylille. Suunnitelma on ihan hyvä, ei siinä mitään. Valitettavasti joudun kuitenkin toteamaan, että ainakin 95 % pihoista, joissa olen pihakäynneillä vieraillut, on suunnitelmassa kuitenkin mennyt jotakin pahasti pieleen. Nurmikko ei kasva. Omenapuut ja marjapensaat ovat kitukasvuisia, eivätkä tuota satoa. Koristepensaat ovat huonokuntoisia nuoresta iästään huolimatta. Pensasaita on harva, korkeudeltaan vaihteleva ja ränsistynyt. Tuijat ruskettuvat ja kuolevat pystyyn. Betonikiveykset kupruilevat ja sortuvat reunoistaan. Ja monia muita seikkoja, jotka saavat miettimään, että kuinka olisin tuohon päässyt väliin ja estämään "tuhon" ja eurojen hukkaan heittämisen!

Syyt edellä mainittuihin ongelmiin ovat samoja pääsääntöisesti kaikissa vierailemissani kohteissa. Pohjatyöt pihan rakenteille ja istutuksille ovat jääneet tekemättä. Syynä ei toki ole ollut halu "oikaista", vaan jokaisessa kohteessa syyksi on paljastunut tietämättömyys. Nurmikon perustamisesta, istutusalueiden rakentamisesta, kiveysten ja kulkuväylien rakennekerrosten tekemisestä routasuojauksineen ei ole ollut minkäänlaista kokemusta. Sama koskee myös kasvien, etenkin puiden, istuttamista ja hoitoa.

Harmi on suuri, kun totean, että paikalle on kutsuttava uudelleen kaivinkone kaivamaan istutuskuoppia, mikäli haluaa kasvien menestyvän. Tällöin myös nurmikko menee yleensä kokonaan uusiksi. Kuolleet ja pahasti kärsineet kasvit joudutaan korvaamaan uusilla. Ja hintaa ja ylimääräistä työtä tulee kovasti...

Pihan pohjatyöt tulisi tehdä valmiiksi jo silloin, kun kaivinkone muokkaa pihan muotoja. Kun pohjatyöt on tehty ja istutusalueet rakennettu vaadittaviin syvyyksiin, on kasvien kasvuunlähtö ja selviytyminen huomattavasti varmempaa. Pihan voi kylvää aluksi vaikkapa kokonaan nurmelle ja hankkia kasveja sitä mukaa, kun varallisuus sallii. Huolellisella suunnittelulla ja oikeanlaisella ohjeistuksella vältetään valtaisa määrä virheitä ja eurojen hukkumista "Kankkulan kaivoon".

Joskus on hyvä suhteuttaa asioita. Nykyään omakotitalon rakentamiskustannukset pyörivät keskimäärin 200 000-300 000 € paikkeilla. Kattavan pihasuunnitelman työ- ja hoito-ohjeineen saa 1000-1500 eurolla. Se on todellakin murto-osa kokonaiskustannuksista. Mieti asiaa tältä kannalta, kun puntaroit pihasuunnitelman tarpeellisuutta.

Pintavesien ohjailua tontilla

Pitkään jatkunut kevään ja kesän kuivuus on vaihtunut sateisiin, jotka ovat ajoittain hyvinkin ravakoita. Sade tekee luonnolle hyvää, vaikkakin monien koristekasvien kukinnot kärsivät piiskaavista kuuroista. Sateiden myötä monissa pihoissa nousee ajankohtaiseksi huoli rakennusten seinänvieriin ja kulkuväylille kerääntyvistä vesilammikoista. Ja niitähän ei saisi syntyä.

Vesien ohjailu tontilla onkin yksi tärkeimmistä huomioitavista seikoista niin uutta pihaa perustettaessa kuin vanhaakin peruskorjattaessa. Tarkoituksen mukaisen salaojituksen lisäksi myös pintavedet eli sade- ja sulamisvedet tulee huomioida pihan suunnittelussa. Ohjailun tarve riippuu paljoltikin tontin maaperästä ja maanpinnan muodoista, mutta jokaisella tontilla niihin on kiinnitettävä huomiota. Pintavesien ohjailun "sivutuotteena" voidaan myös lisätä tontin moni-ilmeisyyttä ja viihtyvyyttä.

Kosteikkoalue.

Pintavesikouru.

Pintavesien ohjausta sadevesijärjestelmään.

Perunasta

Hyötytarhurilla riittää puuhaa ja huolehdittavaa puutarhassaan elokuulla. Monet juurikasvit ovat maukkaimmillaan, mutta niiden varastointiaika ei ole vielä. Kasvu kuitenkin jatkuu yhä, jolloin kokoa saattaa kertyä turhankin paljon.

Peruna kuuluu kasveihin, joiden kasvua on hyvä rajoittaa ajoissa, muutoin mukulat kasvavat hyvinkin suuriksi. Jos peruna on kasvanut sopivan kokoiseksi, niitä sen varret alas viikatteella. Kasvu pysähtyy ja peruna säilyy pekkinsä suojassa niin kauan, kunnes maan pinta alkaa kohmettua yöpakkasten voimasta. Korjaa sato talteen viimeistään silloin ja muista, että peruna on arka kylmälle.

Varret tulee niittää myös silloin, jos niissä näkyy merkkejä perunarutosta. Niittäminen ja varsien hävittäminen ehkäisevät ruttoitiöiden pääsyä mukuloihin asti.