Saanko luvan sadetanssiin?

Luonto on jälleen näyttänyt voimansa. Pitkään jatkuneen talven ja kolean, sateisen alkukevään jälkeen saimme todella lämpimän kesäiset kelit. Täällä Keski-Suomessa sää on ollut sateetonta jo pitkään ja maaperän keväinen kosteus on hiljalleen haihtunut taivaan tuuliin. Paikoin maa on kuin juoksevaa tuhkaa. Moni onkin varmaan tarttunut kastelukannuun tai -letkuun.

Kastelun kanssa on kuitenkin hyvä muistaa muutama seikka. Ensinnäkin, haihtuminen on päiväsaikaan todella voimakasta, joten ryhdy toimeen vasta illan tullen. Toisekseen, anna vettä kerrallaan runsaasti, jotta  juuristoalue kastuu juuriston koko syvyydeltä. Jos kastelet vain pintakerroksen, hakeutuvat juuret pintaan kohti kosteutta ja tämä koituu ajan kanssa kasville kohtalokkaaksi. Sopiva määrä vettä on pensaille ja nuorille puuntaimille n. 50 l/m2 ja perennoille n. 40 l/m2. Kun kastelet riitävällä vesimäärällä, riittää kastelu kerran viikossa. Vasta kylvetyn nurmikon kohdalla runsas kastelu vähintään 10 cm syvyyteen on ensiarvoisen tärkeää!

Muista kuitenkin, että jos olet istuttanut monivuotisen kasvin lajin vaatimusten mukaisiin olosuhteisiin ja se on jo ehtinyt juurtua kunnolla, ei kastelua vielä tarvita. Tilanne muuttuu, jos kuivuus jatkuu pitkään. Tuolloin etenkin marjakasveja on syytä kastella raakilevaiheessa marjasadon varmistamiseksi. Pääsääntöisesti monivuotiset kasvimme ovat kuitenkin varsin sitkeitä. Omaan kastiinsa kuuluvat sitten yksivuotiset kesäkukat ja kasvimaan vihannekset ja juurekset. Kesäkukat vaativat monasti päivittäistä kastelua kuivina jaksoina, mutta kasvimaan kohdalla pätee sama sääntö kuin monivuotisilla kasveilla - harvemmin, mutta runsaasti kerrallaan.

Jotta kuitenkin välttyisimme turhauttavalta letkun päässä seisomiselta inisevän itikkaparven keskellä, toivokaamme kevyttä kesäsadetta tehtävää hoitamaan. Minä ainakin olen tanssahdellut sadetansseja jo tovin aikaa! :)

Kevättä rinnassa

Kevät saa aikaan monenlaista kuhinaa. Monilla siivekkäillä on lisääntymispuuhat käynnissä ja mikäpä siinä, lintujen pesäpuuhia onkin todella mielekästä seurata. Vaan tarkennapa katsettasi puiden ja pensaiden oksille ja rungoille, niin saatat huomata pienempienkin elävien keväiset lisääntymisrituaalit. Ja se ei aina olekaan yhtä mielekästä katseltavaa, etenkin jos huomaa yhdistää syntyvien jälkeläisten määrän esim. tulevan sadon laatuun.

Omassa puutarhassani on eräs tietty unkarinsyreeniyksilö, jonka versot suorastaan täyttyvät joka kevät lämpiminä päivinä äitienpäivän aikoihin parveilevista marjaluteista. Niitä on ollut parhaimpina? vuosina ei kymmenissä vaan reilusti enemmän. Kuhina on melkoinen. Ahkeran torjunnan seurauksena määrä tänä keväänä oli pudonnut muutamaan kymmeneen.

Marjalude on siis se pahanhajuinen kaveri mansikkapenkissä, joka saa aikaan ns. nappimarjaisuutta mansikoihin. Ja toki tekee tuhojaan muissakin marjakasveissa. Torju marjalude nyt, kun se parveilee, eikä ole vielä ehtinyt munia. Käytä torjuntaan luonnonpyretriiniä ja rypsiöljyä sisältävää torjunta-ainetta, jota löytyy pyytarhamyymälöistä Bioruiskute S -nimellä.

Ohessa kuva viime sunnuntailta.


                         

Multaa kynsien alle!

Kevätaurinko ja sadepäivät ovat jälleen tehneet tehtävänsä ja saaneet luonnon heräämään. Vaikka maa onkin vielä paikoin syvässä roudassa, on kasvu jo päässyt vauhtiin. Silmut ovat turvonneet "räjähtämäisilleen" ja perennatkin työtyvät jo kovaa kyytiä mullan pinnan lävitse. Ensimmäiset kevätkukkijatkin ovat jo kukintansa ehtoopuolella.

Monen pihan penkeissä voimakkaimman vihreyden antavat kuitenkin ei-toivotut rikkaruohot, terhakkaimpina rönsyleinikit, nokkoset ja juolavehnä. Nyt on hyvä aika kitkeä ne pois pienen lapion ja kuokan avulla. Kitke ne juurineen, sillä mm. nämä monivuotiset rikkakasvit nimittäin suorastaan villiintyvät uuteen kasvuun, kun niiden juuria katkotaan ja jätetään maahan. Rikkakasveista puhdistettuun maahan on sitten hyvä levittää kevätlannoitteet ja kalkki. Paranna maata tarvittaessa kompostimullalla tai esim. hyvin palaneella hevosen lannalla. Ne rikastuttavat maan pieneliötoimintaa, lisäävät maan huokoisuutta, ravitsevat ja vaikuttavat maassa pitkään. Kotitarhurin on helppo viljellä kasvejaan luomusti, tarvittavat luomulannoitteet löytyvät kätevästi ja siististi säkkitavarana puutarhamyymälöistä.

Nyt sormet multaan ja kevätpäivistä nautiskelemaan lintujen liverrystä kuunnellen. Oletko muuten jo kuullut käen kukkuvan?

Taimiostoksille

Taimimyymälät availevat jälleen oviaan. Monelle kevät onkin juuri se aika vuodesta, jolloin taimiostokset tulevat ajankohtaiseksi. Astiataimia eli muoviruukuissa myytäviä taimia voi kyllä istuttaa keväästä syksyyn, niin kauan kun lapio maahan pystyy.

Taimiostoksille mennessäsi pyri suosimaan suomalaista, se on tärkeää etenkin monivuotisten kasvien kohdalla. Suomessa lisätyt ja viljellyt kasvit on jalostettu kestämään maamme vaihtelevia ja rankkoja sääoloja sekä tauteja ja tuholaisia. Keski-Euroopassa kasvien jalostuksessa ei tarvitse miettiä märän ja kolean syksyn, rankkojen talvipakkasten tai rutikuivien ja kylmien keväiden kestokykyä, siellä panostetaan suuriin kukintoihin ja näyttävyyteen. Kotimainen taimi kestää suomalaisia oloja aivan eri tavoin, kuin "etelän lämmössä" tuotettu. Lisäksi kotimaisen taimen ostolla tuet suomalaista työtä ja kasvien jalostusta! Muista siis tutkia taimien nimilapuista tarkoin tuotantomaamerkinnät ja tarvittaessa kysy lisää myyjiltä.

Lue lisää aiheesta ja suomalaisuudesta kertovista tunnuksista osoitteessa http://suomalainentaimi.fi/tunnista-suomalainen-taimi .